Miksi ihmisistä tulee vegaaneja?

Pitäisikö minun olla vegaani? Todennäköisesti moni on jo kysynyt itseltään tätä. Harva kuitenkin vastaa kysymykseen myöntävästi ja muuttaa ruokailutottumuksiaan. Valtaosa ihmisistä ei edes pohdi asiaa tai löytää itselleen riittävän selityksen sille, miksi eläinperäinen ruokavalio on oikeutettu tai miksi kasvisruokavalio on liian äärimmäinen. Tällä artikkelilla haluan saada lukijan kysymään itseltään saman kysymyksen, ehkä ensimmäistä kertaa tai kenties uudelleen.

Aluksi haluan kuitenkin osoittaa yhden tärkeän eron, joka usein sekoitetaan. Kasvissyönti (engl. vegetarianism) tarkoittaa vain lihan ja joskus myös kalan välttämistä. Vegaanisuus eli täyskasvissyönti (engl. veganism) puolestaan on ruokavalio, jossa vältetään kaikkia eläinperäisiä tuotteita. Se tarkoittaa lihan ja kalan lisäksi myös kananmunien ja maitotuotteiden välttämistä. Tässä artikkelissa puhun ennen kaikkea jälkimmäisestä eli vegaanisuudesta.

Vegaaniruokavalion mahdollisuudesta

Mielestäni kysymykseen ”pitäisikö minun olla vegaani?” vastaaminen edellyttää ensin sen ymmärtämistä, miksi ihminen syö ja miten hän voi syödä. Emmehän selvästikään ajattelisi, että ihmisten pitäisi olla vegaaneja, jos tällainen ruokavalio ei täyttäisi sitä tarkoitusta tai tarvetta, jonka vuoksi ihminen syö. Syömisen taustalla on luonnollisesti itsensä ylläpitämisen tarve. Jäljelle jää siis kysymys: pystyykö vegaaniruokavalio täyttämään tämän tarpeen? Maailmassa on tiettävästi ihmisiä, jotka ovat olleet vegaaneja koko ikänsä ja elävät tervettä ja täysipainoista elämää. Monet ovat myös päättäneet jossain vaiheessa ryhtyä vegaaneiksi ja eläneet sen jälkeen terveinä ja onnellisina. Vegaanina voi siis elää, ja vegaaniksi voi ryhtyä. Kasvisruokavalio ei todellakaan tarkoita, että ihmisen pitäisi olla nälissään, kärsiä ravintoaineiden puutteesta tai olla onneton tai voimaton. Tästä ovat osoituksena myös menestyneet urheilijat, jotka syövät täysin kasvipohjaisesti, esimerkiksi seitsenkertainen Formula 1 -maailmanmestari Lewis Hamilton. Myös suomalaisvirolainen ultrajuoksija Rait Ratasepp syö täysin kasvipohjaisesti ja saavuttaa samalla uskomattomia ja äärimmäisiä tuloksia. Hyvin valmistetun vegaaniruoan ei myöskään tarvitse jäädä maussa jälkeen. Nykyään on valtavasti tietoa siitä, miten eläinperäiset tuotteet voi korvata kasvipohjaisilla ruokalistassa ja resepteissä menettämättä ruoan rakennetta, makua ja ominaispiirteitä – tai luomalla aivan uudenlaisia makuelämyksiä.¹

Joidenkin arvioiden mukaan maailmassa on noin 80 miljoonaa vegaania eli 1% koko maailman väestöstä. Määrä on kuitenkin kasvanut viime aikoina nopeasti, ja lähitulevaisuudessa vegaaneja on maailmassa todennäköisesti vielä enemmän. Tässä ihmisryhmässä ei myöskään tunneta erityisiä vaivoja tai terveysongelmia, jotka johtuisivat suoraan kasvipohjaisesta ruokavaliosta ja olisivat väistämättömiä. Vegaanina voi saada kaikki tarvittavat ravintoaineet ja vitamiinit. Esimerkiksi myös Englannin kansallinen terveyspalvelu (National Health Service) toteaa, että huolellisesti suunnitellulla ruokavaliolla vegaani voi saada kaikki tarvittavat ravintoaineet.² Jokaisen aloittelijan kannattaa luonnollisesti seurata ruokavaliotaan tarkasti, neuvotella lääkärin kanssa ja tarvittaessa ottaa vitamiinilisiä (tämä koskee muuten myös sekasyöjiä).

Eettisyys ja välittäminen

Selvä, mutta miksi minun sitten pitäisi olla vegaani? Se, että jokin on mahdollista, ei itsessään tarkoita, että se olisi järkevää tai paras valinta. Tässä onkin vain yksi tärkein syy olla vegaani sekasyöjän sijaan – nimittäin etiikka. Lyhyesti sanottuna eettinen ihminen välittää lähimmäistensä kärsimyksestä ja tahdosta. Epäeettistä on esimerkiksi valehdella, huijata tai tappaa, sillä tällainen toiminta ei välitä muiden kärsimyksestä ja on heidän tahtonsa vastaista. Samaa eettistä asennetta tulisi kuitenkin osoittaa paitsi muita ihmisiä myös eläimiä kohtaan. Tämä johtuu siitä, että myös eläimet pystyvät kärsimään ja niillä on oma tahto. Tiede vahvistaa myös, että kaikilla eläinlajeilla on kognitiivisia kykyjä eli tietoisuus itsestään ja ympäröivästä maailmasta.³ Lisäksi suurimmalla osalla eläimistä on todennäköisesti ihmisen tavoin hyvin rikas sisäinen elämä, ja ne ovat siksi kiistatta ainutlaatuisia yksilöitä. Ajattele vaikka koiria tai kissoja: niillä on usein erilaisia luonteita, tapoja ja mieltymyksiä. Tällaiset ominaisuudet eivät tietenkään ole vain niillä eläimillä, jotka ihminen on päättänyt kesyttää lemmikeiksi.

Mutta mikä estää sekasyöjää olemasta eettinen? Eläinperäisen tuotteen päätyminen ruokapöytään tarkoittaa aina sitä, että eläin on joutunut kärsimään matkalla tai sille on tehty jotain sen tahdon vastaista. Tavallisesti eläin suljetaan vankeuteen, lihotetaan ja sitä käytetään hyväksi erilaisten tuotteiden saamiseksi, kunnes sen ”resurssit” on käytetty loppuun tai se on riittävän kypsä. Sen jälkeen suurin osa eläimistä tapetaan, paloitellaan, pakataan ja viedään ruokakaupan hyllylle. Jos lähdemme siitä, että teemme kaiken tämän olennoille, joista jokainen on todellisuudessa ainutlaatuinen yksilö, joka ei halua olla vankeudessa, kärsiä tai muuttua pelkäksi resurssiksi ihmisille, joille se ei muuten merkitse mitään, minun on ainakin vaikea kutsua tällaista toimintaa millään tavoin eettiseksi.

Mutta eikö ihminen ole ollut aina sekasyöjä ja metsästäjä? Kyllä, mutta emme ole enää aikoihin eläneet aikojen alussa. Ihmisen ei enää tarvitse metsästää selviytyäkseen, kuten luonnon muut pedot. Nykyään kasvipohjainen ruokavalio on mahdollinen ja helppo toteuttaa. Emme voi oikeuttaa ruokailutottumuksiamme sillä, että olemme aina toimineet näin, sillä olosuhteet ovat muuttuneet. Se, mikä on saattanut aikoinaan olla välttämätöntä selviytymiselle, on nykyään vain modernisoitu, teollinen ja järjestelmällinen tappokone. Tee vangittujen eläinten hyväksi se, minkä voit: anna niille parempaa ruokaa, suoja, rajaton niitty tai mitä tahansa muuta, mikä parantaa niiden elämää. Et kuitenkaan pääse siitä tosiasiasta yli etkä ympäri, että eläimen elämä tuhlataan turhaan ihmisten kulutukseen. Sama pätee myös metsästettyihin eläimiin. Minkään eläinlajin edustajaa ei voi kohdella kunnioittavasti tai eettisesti käyttämällä tai kasvattamalla sitä ihmisen tarpeisiin. Emmehän mekään haluaisi, että jokin teknologisesti huippukehittynyt, galaktisten rajojen ulkopuolelta tuleva muukalaislaji saapuisi Maahan, pitäisi ihmisiä mukavina naposteltavina ja alkaisi kasvattaa meitä häkeissä ja syödä meitä tai vain ”metsästää vapaassa luonnossa”. Ei myöskään ole oikein, että ihmiset tekevät vastaavaa muille tuntoisille eläville olennoille.

Ympäristövaikutukset

Eläinten hyvinvoinnin huomioimisen lisäksi kasvipohjainen ruokavalio on parasta, mitä kukin meistä voi tehdä pienentääkseen ekologista jalanjälkeään ja edistääkseen näin sekä eläin- että kasvilajien monimuotoisuuden palautumista. Esimerkiksi tuotantoeläinten kasvattaminen kuluttaa paljon sekä vettä että maa-alaa, sillä eläimet kuluttavat elämänsä aikana paljon enemmän ravintoaineita kuin niistä itsestään saa ravintoarvoa. Saman tai jopa paremman ravintoarvon omaavan kasvipohjaisen ruoan tuottamiseen tarvitaan huomattavasti vähemmän vettä ja maa-alaa, ja se säästää paljon luonnonvaroja. Miettikääpä tätä hetki tarkkaan. Mistä karjaeläin saa ravintoaineensa? Tietysti pääasiassa kasveista, joita kasvatamme ja syötämme sille. Entä mitä sen jälkeen tapahtuu? Suuri osa ravinnosta kuluu eläimen elämän aikana sen kehossa energiana kehon toimintojen ylläpitämiseen, lämmön tuottamiseen, sydämen sykkeeseen, aivojen impulsseihin ja lihasten liikuttamiseen. Usein emme lopulta käytä kaikkia eläimen ruumiinosia, mikä tarkoittaa jälleen resurssien tuhlausta. Kuinka moni teistä on esimerkiksi syönyt naudan silmämunaa, aivoja, sydäntä, luuydintä tai suolistoa? Ei siis ole ihme, että tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että jos kaikki ihmiset söisivät vain kasveja, maatalouden tarvitsema maa-ala pienenisi jopa 75%.⁴ Tämä avaisi uusia mahdollisuuksia käyttää valtavaa maa-alaa paremmin, esimerkiksi lajien monimuotoisuuden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön säilyttämiseen. Se olisi myös paras tapa ehkäistä ilmastonmuutosta ja vähentää ihmisen aiheuttamaa saastumista, sillä luonnonvarainen kasvillisuus sitoo hiilidioksidia. Myös tehomaatalouden aiheuttamat päästöt vähenisivät luonnollisesti.

Terveys

Vegaaniksi ryhtyminen on kiistatta parasta, mitä ihminen voi tehdä edistääkseen eläinten hyvinvointia sekä planeettamme lajien monimuotoisuuden ja luonnonympäristön säilymistä. Ja mikä vielä parempaa, et menetä siinä mitään! Vegaaniksi ryhtyminen on usein myös parasta, mitä voit tehdä oman terveytesi hyväksi. Terveellisesti ja monipuolisesti syövillä vegaaneilla on pienempi riski sairastua kroonisiin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin, diabetekseen ja tiettyihin syöpiin. Koska vegaanit syövät yleensä enemmän kuituja, vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja sekä vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia, se auttaa myös ylläpitämään terveellistä painoa, parantamaan ruoansulatusta ja hoitamaan ihoa. On myös havaittu, että vegaaneilla on matalampi verenpaine ja parempi verensokeri.⁵

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että vegaanina oleminen tarkoittaa välittämistä siitä, millaisia seurauksia ruokailutottumuksillamme ja elämäntavallamme on. Jos voimme elää vahingoittamatta luontoa ja eläimiä ja samalla säilyttää elinvoimamme ja terveytemme, miksi emme tekisi niin? Minusta on traagista, ettei tällainen elämänasenne ole vielä itsestäänselvyys ja että se herättää laajemmassa yhteiskunnassa pikemminkin kysymyksiä ja kulmien kohottelua kuin ymmärrystä ja tukea. Mutta vastaavia tilanteita on ollut runsaasti myös ihmiskunnan aiemmassa historiassa. Esimerkiksi vielä muutama vuosisata sitten orjuutta pidettiin täysin itsestään selvänä asiana, ja naiset saivat miehiin nähden yhtäläiset oikeudet vasta hiljattain. Eläinten oikeuksien edistämiseksi on myös tehtävä paljon työtä, eikä vastuuta voi jättää vain muille, sillä jokaisella meistä on rooli sen määrittämisessä, millaiseksi tulevaisuutemme muodostuu.

Jaa